Blogi: ”Minua ei ainakaan pysty hypnotisoimaan”

No eipä tietenkään ja hymy nousee kasvoilleni. En toki tee sitä koskaan kenenkään tahtomatta, mutta kyllä useimmat ihmiset ovat hypnotisoitavissa, toiset ehkä vain hieman keveämmin, kun toiset taas todella nopeasti ja syvästi. Ihminen on hypnoosin kaltaisessa keskittyneisyyden tilassa päivittäin. Helpoimmat esimerkit löytyvät vaikkapa niinkin arkisista asioista, kuin hyvän leffan tai urheilun katsominen, loistavaan kirjaan uppoutuminen tai konsolipelin intohimoinen pelaaminen. Niissä hetkissä ihminen keskittyy käsillä olevaan asiaan niin syvästi, että kaikki ulkopuoliset häiriötekijät ja muut ajatukset katoavat. Kauhuleffa saattaa saada säpsähtämään tai kiljaisemaan, jopa voimaan fyysisesti pahoin, vaikka elokuvahan on vain näkö- ja kuuloaistin tuoma viesti aivoillemme. Jokainen lienee nähnyt joskus konsolipeliin uppoutuneet ihmisen. Pelaaja ei kuule, näe, eikä reagoi muiden huoneessa olevien puheisiin ja liikkeisiin, vaan näplää lähes maanisesti konsolipelin nappeja tunnista toiseen. Voit joutua kysymään pelaajalta useaan kertaan samaa asiaa, ennen kuin hän havahtuu vastaamaan kysymykseesi. Kyse on syvästä keskittyneisyyden tilasta, mitä tarvitaan myös hypnoosissa. Jos siis osaat keskittyä johonkin asiaan hyvin, on erittäin todennäköistä, että sinut voidaan halutessasi myös hypnotisoida.

Muistatko vielä mille mummolassa tuoksui, mille tuore pulla maistui? Tuoko joku tietty sävelmä mieleen lapsuuden? Katsellessasi lapsuuskuvia saatat ehkä muistaa jopa tilanteen, jossa kuva otettiin ja aivot tuovat ryöpsähtäen eri aistikanavien kautta aivoihin tallentuneen kokemuksen ja siihen liittyneen tunneyhteyden. Ihmisiä ympäröi jatkuvasti valtava määrä informaatiota, mutta suurin osa siitä suodattuu pois, eli tilanteistä jää muistiin eri aistikanavien (maku, haju, kuulo, näkö, tunto) tuoma informaatio, jotka muokkaavat aivoissasi silloisen tunteesi kanssa väkevän kokemuksen ja muiston. Kokemuksen voimakkuuteen vaikuttaa olennaisesti käytettävissä olleiden aistikanavien määrä. Mikäli otat kauhuleffasta äänet kokonaan pois, ei kokemuksesi pelosta olekaan enää niin vahva, koska pelkkä näköaisti tuo informaatiota aivoillesi. Jos taas katsot kauhuleffaa äänien kera ja lisäksi 3D-laseilla, mukaan astuu kolmiulotteisuuden kautta myös kinesteettinen puoli, jolloin pelkotila on erittäin voimakas ja kokemus kauhusta tuntuu varsin aidolta.

Kun annat pienille lapsille uuden lelun, he tutkivat sitä antaumuksella kaikilla viidellä aistillaan ja maailmankuva alkaa muodostua saatujen kokemusten ja tunneyhteyksien kautta. Anna samasta lelusta kuva aikuiselle, niin hän pystyy jo aikaisempiin kokemuksiinsa perustuen kertomaan mille se todennäköisesti tuntuu, maistuu, tuoksuu ja kuulostaa ilman sen tarkempaa tutkimista. Ihmisen varttuessa hänen kokemuksensa alkavat muuttua kuitenkin yleistykseksi ja ennakkoluulojakin syntyy. Mikäli lapsuudessa vaikkapa jonkin tietyn ruoan syömiseen on liittynyt jokin erityisen negatiivinen kokemus (pakotettu syömään jopa oksennukseen asti, aikuinen on huutanut vieressä, ruoka on mennyt väärään kurkkuun, huoneessa on ollut jokin muu epämiellyttävä tuoksu, lapsi on syödessään pelännyt tms.), niin on hyvinkin mahdollista, että ihminen ei pysty aikuisenakaan syömään ko. ruokaa, tai ainakin välttelee sitä. Miksi? Koska lapsuuden kokemukseen ruoasta on joko yhdellä tai useammalla aistikanavalla tallentunut informaatio, kokemus ja varsin negatiivinen tunneyhteys. Mitä useammalla aistikanavalla negatiivinen tunneyhteys ruoasta on syntynyt, sitä epämiellyttävämmäksi aikuinen kokee muiston. Jopa pelkkä kyseisestä ruoasta puhuminen saattaa saada ihmisen voimaan fyysisesti pahoin. Alitajunta ei siis unohda, se mieltää asian negatiiviseksi.

Voiko tällaista asiaa enää muuttaa? Kyllä voi. Hypnoosissa negatiiviseen muistoon vahvasti liittyvät aistikanavat ja niiden submodaliteetit selvitetään, jolloin ohjaaja voi muokata aistikanavien tuoman informaation tiettyjen tekniikoiden avulla erilaiseksi ja positiiviseksi. (Submodaliteetti tarkoittaa yksittäisen aistikanavan tuomaa informaatiota, kuten hajuaistin kohdalla esimerkiksi tunkkainen, raikas, makea jne.) Vastaavasti jokin positiivisia tunneyhteyksiä tuova asia on voinut aikojen saatossa muodostua aikuiselle jopa addiktioksi asti. Mitä useammalla aistikanavalla ja kokemusten tuomalla vahvalla tunneyhteydellä aikuinen mieltää vaikkapa tupakoinnin positiiviseksi, sen haastavampaa luopuminen ilman apukeinoja on. Samalla tavalla näitä kokemuksia voidaan kuitenkin hypnoosissa muokata erilaiseksi, jolloin savuttomuus onnistuu.

Yllättävän usein jokin traumaattiseksi koettu asia ja siitä johtuva sairaalloinen pelkotila johtaa juurensa lapsuuteen saakka. Eihän kukaan vauva osaa juurikaan pelätä vaikkapa pieniä ötököitä, vaan se ”opitaan” kokemusten kautta, kun vanhempi alkaa kiljua hädissään hämähäkin nähdessään. Sairaalloinen pelko korkeita paikkoja kohtaan voi syntyä vaikkapa tipahtamisen ja kivun kautta, sillä luonnostaan vauva vain lajityypillisesti säpsähtää korkeaa paikkaa. Itsesuojelun kannalta tärkeä pelko voi siis muuttua sairaalloiseksi fobiaksi, jos siihen liittyy jokin erittäin negatiivinen kokemus, tai vaikkapa pelosta tärisevän aikuisen sylissä oleminen korkealla.

Traumaattisia tilanteita sattuu elämän varrella toki myöhemminkin. Esimerkkinä voisi ottaa pahan autokolarin, jonka jälkeen aikuinen ei enää kykene pelkonsa takia rattiin. Pelkkä auton tuoksu, rattiin koskeminen, tai kolarin sattuessa radiosta kuuluneen kappaleen tai juontajan kuuleminen voi saada traumaattisen muiston puskemaan esiin niin voimakkaasti, että aikuinen menee lähes samaan shokkitilaan, joka koitti kolarin tullen. Myös painajaiset ja muut unihäiriöt kolarin johdosta ovat tyypillinen ongelma. Tällaiset suuret traumat voidaan käydä läpi hypnoosissa, eli kolari kerrataan rauhallisessa ja turvallisessa tilassa, aistikanavien aiheuttama kokemus ja tunnetila muutetaan erilaisiksi, jonka jälkeen henkilö toki muistaa kolarin edelleen, mutta ehkä hieman eri näkökulmasta ja erilaisilla tunneyhteyksillä. Hyvän hypnoosihoidon avulla henkilö pystyy jatkossa luottamaan, ettei mikään kolariin liittynyt aistikanavien ärsyke saa hallitsematonta shokkitilaa enää aikaiseksi, vaikka kolarin muisto tuleekin mieleen. Ei kolaria tarvitse siis unohtaa, mutta sen aiheuttamat tunteet, käytös ja suhtautuminen tapahtuneeseen ovat jatkossa hallittavissa ja ajaminenkin alkaa taas sujua.

Myös monia vaivaava turha iltanapostelu on muutettavissa joksikin toiseksi toiminnaksi. Hypnoosissa ei yleensäkään pyritä ”tyhjäämään” ihmisen aivoja minkään asian suhteen, vaan on järkevämpää muuttaa jokin tietty tapa tai käytös toiseksi, paremmaksi tekemiseksi. Miksi näin? No otetaanpa esimerkkinä tuo iltanapostelu. Jos se yksinkertaisesti poistettaisiin ihmisen käyttäytymisestä, niin mitä tapahtuu niinä hetkinä iltaisin? Ihminen tylsistyy, kun herkkulautasen harras väsääminen ja nauttiminen on poistettu. Lisäksi syömiseen liittyy usein jokin vahva ja nautinnollinen tunnetila, jonka ihminen haluaa kokea yhä uudelleen. Ihminen on tavallaan koukussa siihen tunteeseen, mitä iltanapostelu hänelle merkitsee. Iltanapostelu poistettaessa ihmisellä olisi siis liikaa luppoaikaa, jolloin on hyvin todennäköistä, että ihminen addiktoituu iltaisin johonkin toiseen huonoon tapaan, koska muutoin hänellä on järin tylsää, eikä tekemättömyys tuo suinkaan sitä samaa tunnetilaa, minkä syöminen sai aikaan. Ihmisen aivot ovat siinä mielessä jännä kapistus, että ne pyrkivät aina kohti jotain parempaa ja välttelevät kärsimystä. On siis ehdottomasti toimivampaa suggeroida hypnotisoitavalle jokin järkevä, terveellinen ja hyvää oloa tuottava käytösmalli ja mieluiten toki sellainen, jota henkilö itse haluaisi tehdä. Napostelun tilalle voidaan vaihtaa esimerkiksi veden juominen, terveellisempi ravinto, liikunta, tai vaikkapa musiikki, ihan mitä asiakas itse haluaa ja minkä tekemisestä hän tietää hyötyvänsä ja nauttivansa suuresti. Näin ihminen pidetään pois tylsistymisestä ja uusien, huonojen addiktioiden ulottuvilta. Sama pätee esimerkiksi nettiriippuvuuteen, uhkapelaamiseen ja tupakointiin, eli niidenkin tilalle on hyvä miettiä jokin toinen tekeminen, josta henkilö nauttii.

Hypnoosin tarkoitus ei ole etsiä henkilön menneisyydestä tai nykyhetkestä syntipukkeja ja syitä tiettyyn käytökseen ja tapoihin. Syiden etsintää tärkeämpää on aina ratkaisukeskeisyys, eli mikä on henkilön kannalta se toivottu ja haluttu tila, jota kohti lähdetään etenemään. Voisi sanoa, että tehokkaassa hypnoosihoidossa pyrkimys ei ole koskaan pois jostakin, vaan mennä aina kohti jotakin. On tosiasia, että se, mihin ajatuksesi kulloinkin zoomaat, se suurenee. ToSandoon hypnoosihoidoissa on mukana paljon Richard Bandlerin kehittämästä NLP:stä (Neuro Linguistic Programming) tuttuja efektiivisiä tekniikoita, joita maailman menestyksekkäimmät terapeutit ovat jo vuosikymmeniä käyttäneet onnistuneesti ihmisten valmentamisessa ja auttamisessa.

Hypnoosihoito on riippuvuuksien ja traumojen lisäksi toimivaa esimerkiksi erilaisten stressitilojen purkamisessa, oman ajankäytön hallinnassa ja miksipä ei ihan vain tyynessä rentoutumisessa, kun henkilö päästää irti oravanpyörästä ja pysähtyy kunnolla kuuntelemaan itseään ja tarpeitaan. Myös eri alojen taiteilijat voivat hyötyä hypnoosista sangen runsaasti. Joskus taiteilijalla on elämässään tilanteita, jolloin uutta tekstiä, sävellyksiä tai tauluja ei vain synny, tai näyttelijällä on vaikeuksia omaksua uusi rooli. Inspiraatio on hukassa, aivot jyrräävät samaa rataa, ajatukset jumittavat. Samoin kuka tahansa voi joskus miettiä, miksi ei saa oikein mitään aikaiseksi ja elämä tuntuu kuin valuvan hukkaan. Ihminen oppii poimimaan hypnoosihoidossa itselleen sopivimmat harjoitteet, joiden avulla hän pystyy rentoutumaan ja tutkailemaan ajatuksiaan monipuolisemmin, jolloin ajatusten lukot aukenevat kätevästi. Erilaisista unihäiriöistä kärsiville on myös erittäin hyödyllistä oppia rentoutumaan ja hypnoosiohjaus onkin hyvä tie päästä takaisin normaaliin unirytmiin, mikä parantaa kosolti koko elämänlaatua.

Hypnoosin avulla on helppo palata menneisyyteen ja nykyiseen elämäntilanteeseen, mutta tulevaisuutta sillä ei voida ennustaa. Tulevaisuuteen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa eräiden mielikuvaharjoitusten avulla, jolloin asiakas ikään kuin asettaa haluamiaan päämääriä tai vaihtoehtoja tulevaisuudelle ja tiettyjen tekniikoiden myötä henkilön on helpompaa tehdä ratkaisuja elämässään, sekä edetä määrätietoisesti kohti parhaita päämääriä. Asiakas tekee aina itsenäisesti päätökset ja ratkaisut, eli ohjaaja ei anna valmiita vastauksia, mutta sitoutuu toki suggeroimaan asiakkaalle hänen haluamiaan ja ennakkoon sovittuja asioita hypnoosin aikana. Niin, ToSandoo kunnioittaa aina asiakkaan halua ja tahtoa, mutta myös lakeja, joten pyyntö ”tee minusta maailman etevin pankkirosvo” ei vain valitettavasti käy päinsä. Muunlaiseen terveeseen itseluottamuksen kasvattamiseen ja rajojen kaatamiseen hypnoosihoito on taas mainio ja tuottelias apuväline.

Sinulle on voinut nousta mieleen kysymyksiä omalta kohdaltasi. Tässä blogissa oli vain pintaraapaisu hypnoosista ja NLP:stä, eli pieni avaus siitä, kuinka monipuolisesti näitä voidaan hyödyntää. Myös esiintymisjännitys, oppimisvaikeudet ja urheilijoiden henkinen valmennus ovat oivia kohteita. Mahdollisuudet ovat siis jokseenkin rajattomat. Lisäksi työelämän puolelle löytyy useita vaihtoehtoja virkistyspäivän ryhmärentoutuksista aina henkilöstön valmennuksiin ja mielikuvamatkoihin – vaikka Bora Boralle tai kuuhun saakka. Ihan mihin haluatte. Ota reilusti yhteyttä ja kerro, mihin Sinä haluat muutosta. Sertifioitu NLP-koulutus ja -valmennus ovat nyt saatavillasi. ToSandoo on tukenasi.

 

Kerro kaverille

< Edellinen blogi Seuraava blogi >