Blogi: Elämää rajoittavat uskomukset

 

Oletko jo miettinyt, mitä kaikkea uutta Sinä vuonna 2015 opit ja pääsit kokemaan? Mitä unelmia ja haaveita Sinulla jäi vielä tälle vuodelle 2016 toteutettavaksi?

Itselläni on edelleen päällimmäisenä mielessä vuodelta 2015 kaikki ne hienot ulkomaanreissut, kun NLP vei yhtäkkiä mukanaan Floridaan ja pari kertaa vielä Iso-Britanniaan, ja pääsin oppimaan lisää NLP:n kehittäjän, Dr. Richard Bandlerin henkilökohtaisessa valmennuksessa. Mikään noista reissuista ei olisi toteutunut, ellen olisi sanonut kyllä, tarttunut tilaisuuksiin ja ravistanut kaikkia elämää rajoittavia uskomuksia mielestäni.

Ihmisen on usein helppo jäädä kellumaan omalle mukavuusalueelleen ja sanoa: ”No se juttu tapahtuu jo niin pian, ei tässä mitenkään ehdi…”, tai uskoa jotain muuta oman mielensä keksimää tekosyytä. Elämää rajoittaviin uskomuksiin vedoten elämä voikin jäädä elämättä ja kaikki mahtavat kokemukset, sekä uudet ihmiset kohtaamatta.

Aiemmin minulla on ollut myös kummallinen uskomus, että en osaa itse tehdä ja koodata nettisivuja ja että ne täytyy teettää jollain ammattilaisella, koska itse siihen ei pysty. Ihan täyttä oman pääni puppua, mutta toimivien NLP-tekniikoiden avulla tällaisista uskomuksista pääsee näppärästi kohti onnistumisia. Tartuin siis toimeen ja opettelin tekemään nettisivut ihan itse. Sehän olikin lopulta todella hauskaa hommaa, eikä yhtään niin työlästä, mitä joskus päässäni olin kuvitellut. Mitä enemmän alkaa sanomaan itselleen, että kyllä osaat, varmasti opit, takuulla pystyt ja helposti kykenet, niin sitä nopeammin asiat vain tapahtuvat. Ja mitä enemmän selättää näitä omia rajoittavia uskomuksiaan, sen rikkaampaa ja mielekkäämpää omasta elämästä alkaa muodostua. Silloin saa itselleen juuri sellaisen elämän, jonka oikeasti haluaa. Kaikki on mahdollista. Uskotko?

Olen NLP:n avulla oppinut tekemään itselleni pitkäkestoisia ja kantavia tavoitteita, jotka todellakin toteutuvat. Tämä NLP:n ”Well-formed Outcomes” -tekniikka on ollut itselleni kenties yksi silmiä avaavin juttu, jonka avulla osaan määritellä tavoitteeni hyvin ja tehdä unelmistani totta. Samoin toimin, kun jokin negatiivinen ja rajoittava uskomus pompsahtaa mieleen, eli teen tietoisesti valinnan vesittää tuo oma uskomukseni välittömästi. Kuten vaikkapa uskomus ”matkustaminen sinne saakka on niin hirmu kallista”, mikä joskus oli se helppo tekosyy olla lähtemättä. Nykyään tutkin heti, onko asia todellakin niin ja joka ikinen kerta olen ilokseni saanut avata noin puoli tuntia myöhemmin sähköpostin, jossa kaikki lentoliput ja hotellivaraukset pötköttävät nätisti järjestyksessä ja erittäin edullisilla hinnoilla. Tai että ”lähtisin, mutta eipä sitä löydä näin äkkiä lapsille hoitajaa noin pitkäksi aikaa”. Täysin turha ja elämää rajoittava uskomus! Uskomus, joka ikään kuin oikeuttaa jo mielessä syntyessään jättämään koko asian sikseen, yrittämättä edes järjestää sitä kuntoon. Puhelin vain käteen ja rohkea soittokierros varttitunnissa ystäville, kummeille, sukulaisille ja naapureille. Joka ikinen kerta on löytynyt nopeasti joku, joka ilomielin hoitaa jälkikasvua muutamia päiviä. Se on nimittäin niin, että nämä rajoittavat uskomukset ovat vain omassa päässä olevia ajatuksia, joilla ei ole välttämättä todellisuuden kanssa yhtään mitään tekemistä.

Eräs ystäväni sanoi kerran hieman vaivautuneena, että hän ei oikein ilkeä kysyä muilta hoitoapua, että minkälaisena äitinä ne häntä sen jälkeen pitävät, jos jättää lapset toisen luo. Kerroin hänelle salaisuuden. ”Ne” pitävät kuule ihan normaalina ihmisenä edelleen. Jos antaa tällaisten oman pään peikkojen vallata mielen, ja luovuttaa niille vallan työntää sinne negatiivista soopaa, mikä estää kaikkiin tilaisuuksiin tarttumisen, voi syyttää enää vain itseään. Tai sitten voi oikeasti ryhdistäytyä ja alkaa vihdoinkin tekemään asioille jotain konkreettista ainaisen voivottelun sijaan. Sillä ihmisiähän ne muutkin ovat. Vieläpä avuliaita ja ihania. Kun lakkaat miettimästä jatkuvasti, että mitähän toiset Sinusta ajattelevat, niin se tunne on ihan äärettömän vapauttava. Se, mitä Sinä kuvittelet muiden ajattelevan Sinusta, ei ole nimittäin totuus. Se on vain Sinun omassa päässäsi oleva ajatus ja uskomus, ei suinkaan muiden. Eräs NLP:n perusperiaate, ”kartta ei ole maasto”, pitää siis todellakin paikkansa. Sinun mielesi on se kartta, ja jos elämää rajoittavat uskomukset puskevat pinnalle aina vain huonompia fiiliksiä ja outoja käsityksiä itsestäsi ja muista, on korkea aika alkaa päivittää oman mielensä navigaattori ja tarkistaa suunta.

Haluankin auttaa Sinua tunnistamaan näitä elämääsi rajoittavia uskomuksia omalta kohdaltasi ja kehoitan pohtimaan, ovatko ajatuksesi oikeasti totta vai harhaa. Osan uskomuksistamme me tiedostamme, kuten vaikkapa pelot jotain asiaa kohtaan, mutta iso osa niistä on myös alitajuisia, elämän varrella ”opittuja” ja suomalaisen kasvatuskulttuurin tuloksena syntyneitä kummallisuuksia. Ovatko vaikkapa sanonnat ”itku pitkästä ilosta” tai ”kel onni on, se onnen kätkeköön” sinulle tuttuja jo lapsuudesta, kun aikuiset niitä sinulle toistelivat? Aloitko hiljalleen uskoa niihin? Ilon ja onnellisuuden näyttäminen on kulttuurissamme kiellettyä, niinkö? Haluatko todellakin edelleen uskoa niin? Miksi? Mitä tapahtuu, jos alkaisitkin vapautuneesti nauttia iloisuudesta, tai jakaisit onnellisuutesi ympärillesi, kuuluttaisit sen koko maailmalle? Seuraako siitä jotain pahaa? Oikeasti? Toisteletko näitä sanontoja nykyään itse jopa omille lapsillesi? Miksi? Estävätkö uskomuksesi sinua tarttumasta tilaisuuksiin, tai toteuttamasta unelmiasi? Kun siis jokin hassu elämääsi rajoittava uskomus pulpahtaa mieleesi, niin teepäs sille ensi kerralla heti jotain kysymällä itseltäsi vaikkapa tarkentavia kysymyksiä. Todista itsellesi ajatuksesi olevan harhaa, pelkkä rajoittava uskomus. Selätä vihdoin omat uskomuksesi ja ala elää!

  1. Uskomus: ”Enpä minä saa mistään hoitoapua lapsille näin pian.”
  • Oletko oikeasti edes kysynyt? Moneltako henkilöltä olet kysynyt? Keneltä vielä voisit kysyä, olisikohan joku naapurin rouva avulias? Tai lapsen parhaan tarha- / koulukaverin vanhemmat? Muistathan, että yksikin kyllä-vastaus riittää. Tartu siihen.
  1. Uskomus: ”Enpä minä kuitenkaan saa silloin töistä vapaata/lomaa.”
  • Oletko vielä edes kysynyt pomoltasi? (Mitäs sitten, vaikka hän viimeksi sanoikin ei? Nythän on ihan eri tilanne ja ajankohta. Pomosikin on ihminen, vaikka siltä ei aina tuntuisikaan.) Tai kysyitkö apua kollegalta, joka voisikin ehkä ilomielin tuurata sinua, tai vaihtaa loma-aikoja kanssasi päittäin?
  1. Uskomus: ”Se olisi tosi ihanaa hankkia, mutta se on niin kallista, ei mulla ole siihen varaa.”
  • Kallista verrattuna mihin? Paljonko se oikeasti maksaa? Milloin se pitää maksaa? Voitko maksaa pienissä erissä? Mistä turhista asioista voisit luopua nykyisessä elämässä, jotta saisit säästöön riittävästi rahaa? Voisitko kenties myydä jotain sinulle tarpeetonta tavaraa ja ansaita siten lisää?
  1. Uskomus: ”Enpä minä sitä kuitenkaan osaa / opi.”
  • Kenen mielestä et osaa / opi? Miksi et osaa / opi? Oletko koskaan edes kokeillut tai yrittänyt? Monestiko yritit? Osaako joku muu tämän asian muka heti ensimmäisellä kerralla? Kuka osaa jo tämän? Voisitko pyytää häneltä hieman neuvoja? Löytyykö netistä aiheesta opetusvideoita ja vinkkejä?
  1. Uskomus: ”Arvasin, että tämä mun herkkulakko / tupakkalakko / sometauko petti heti alkupäivinä. Eipä tämä siis kannata. Pieleen meni.”
  • Mistäs arvasit, olitko alun perinkin jo valmistautunut epäonnistumaan? Teitkö lakon täysin omasta halustasi, vai muita miellyttääksesi? Tekikö yksi hairahdus koko lakostasi siis lopun? Mihin hävisivät mielestä kaikki ne onnistuneet hetket lakon alussa? Missä on fokus, keskitytkö nyt onnistuneisiin tunteihin / päiviin, vai epäonnistumisen sekunteihin / minuutteihin? Kannattaisiko siis yrittää vielä uudelleen? Haluatko oikeasti onnistua?
  1. Uskomus: ”Olisi tosi kiva juttu tehdä, mutta en minä silloin oikein kerkeä.”
  • Mitä asioita tai rutiineja voisit siirtää toiseen päivään tai viikkoon? Mitä asioita voisi jättää kokonaan tekemättä? Kuka voisi tehdä pakollisia asioita apunasi tai puolestasi? Onko oikeasti kiirettä, vai vain saamattomuutta? (Ts. löydätkö itsesi tuona ajankohtana kuitenkin sohvalta kännykän ja kaukosäätimen kanssa?)
  1. Uskomus: ”Sitä on iltaisin töiden jälkeen aina niin poikki, että ei jaksa lähteä enää mihinkään.”
  • Oletko nukkunut tarpeeksi ja syönyt terveellisesti? Oletko liikkunut riittävästi? Oletko tyytyväinen nykyiseen työhösi? Oletko kokonaisvaltaisesti tyytyväinen elämääsi? Jos vastasit näihin ei, niin nyt on juuri oikea aika alkaa tekemään asioille jotain todella konkreettista. 

Muistathan, että Sinulla on vain tämä yksi elämä. Nauti siitä. Heittäydy tähän hetkeen kaikilla aisteillasi. Elä täysillä.

Vähemmän hokkus-pokkusta ja elämässä sinnittelyä, enemmän NLP:tä ja järkeä.

 

T o S a n d o o – t u k e n a s i

 

Kerro kaverille

< Edellinen blogi Seuraava blogi>